Tilastot ovat varmasti meille kaikille tuttuja. On laskettu, että jokainen ihminen joutuu päivittäin katsomaan keskimäärin viisi tilastoa. Ne tarkoittavat mittaluku- ja lukumäärätietojen erityisesti valittua kokoelmaa, joka esitetään graafisesti tai taulukkona. Tilastossa tiedot on järjestetty yleisemmin ajan tai vakiintuneen aluejaon mukaan tai ryhmitettynä laadun mukaan yksikäsitteisiin, toisensa poissulkeviin luokkiin. Tilastot perustuvat aina todellisuutta koskeviin havaintoihin ja niitä varten havainnot hankitaan kokonaistutkimuksen tai otannan avulla. Tilastojen teoriapuolta tutkii tilastotiede, joka perustuu todennäköisyyslaskentaan.
Tilastotiede on matematiikan osio, joka käsittelee tietojen keräämistä, analysointia, tulkintaa, esitystä ja organisointia. Ennen kuin tilastojen tietoja voidaan soveltaa esimerkiksi tieteelliseen, yhteiskunnalliseen tai teolliseen ongelmaan, on tapana aloittaa tekemällä havaintoja tilastollisesta perusjoukosta tai valmistaa tilastollinen malliprosessi, jota voi tutkia. Tutkittava väestö tai tutkittava ryhmä voi merkitä laajaa määrää aiheita – esimerkiksi kaikki maan asukkaat tai jokainen atomi, joka muodostaa kristallin. Tilastotiede käsittelee kaikkia tiedonkeräämiseen liittyviä aihealueita ja tekee empiiristä tutkimusta.
Tilastotieteessä siis analysoidaan ja mallinnetaan reaalimaailmasta saatua tietoa eli dataa. Vanhahtava nimi tilastotiede olisi nykyaikana sopivampi korvata nimellä data-analyysi. Siinä tarkastellusta ongelmasta tehdään aineiston perusteella tilastollisia päätelmiä ja ennusteita. Tilastotiede ei ole pelkästään tilastojen kanssa työskentelyä. Tilastollisia menetelmiä ja sovelluksia tarvitaan kaikilla tieteen- ja elämänaloilla, joilla kerätään havaintoaineistoja. Teknologiatilastot ovat tänään varmasti seuratuin tilastotyyppi. Teknologian kehitys on maailmassa menossa hurjaa vauhtia eteenpäin. Tilastot auttavat tällöin uusien tuotteiden, palveluiden ja niiden myynnin suunnittelussa. Valtio sekä monet yritykset teettävät vuosittain useita tutkimuksia, joiden perusteella laaditaan tilastoja ja suunnitelmia seuraavaa vuotta silmällä pitäen. Tutkimustyöllä on siis suuri merkitys nyky-yhteiskunnassa.
Maailma ja etenkin internet ovat pullollaan erilaisia tilastoja. Tilastojen suuren määrän takia herää kysymys niiden luotettavuudesta. Käsittelemme sivustollamme tilastojen luotettavuutta kattavammin, mutta yleisesti asiaan vaikuttaa kolme asiaa: kuka tilaston on tehnyt, minkälainen maine tilaston tekijällä on ja onko tilaston laatua kuvattu. Yleensä valtioiden tekemät viralliset tilastot vastaavat kansainvälisiä laatuvaatimuksia ja niitä voidaan pitää luotettavina. Suomessa virallisia tilastoja teettää Tilastokeskus.
Yritykset tulkitsevat tutkimuksia suunnitellakseen omaa toimintaansa
Tilasto on vain yksi työväline yrityksille. Sen tietoja pitää muuttaa yritysten toimintaan tai asiakkaiden arkielämään sopiviksi, elävöittää lukuja ja tutkittua tietoa. Tilastoja tulkitessa niitä pitää verrata edellisiin samanlaisiin tutkimuksiin, joita on voitu tehdä samassa maassa tai esimerkiksi Euroopassa. Tulosten merkitys riippuu aina asiayhteydestä ja tilastoja ymmärtääkseen on parasta muodostaa keskiarvo sekä nähdä mahdollisen satunnaisvaihtelun läpi. Luotettavalla tilastotiedolla voi suunnitella tulevaisuutta sekä tehdä tarvittavia muutoksia.
Sivustollamme perehdymme myös rahapelien tilastoihin. Ne eivät ole ainoastaan pelialalle tärkeä suunnannäyttäjä, vaan myös kasinoille sekä valtioille. Rahapelien suosion ollessa nousussa, se tarkoittaa hyviä uutisia niin pelivalmistajille, netti- ja kivijalkakasinoille sekä valtioille. Valtiot saavat verotuloja kasvavista pelituloista, pelaajat tarvitsevat koko ajan uusia ja hienompia pelejä sekä kasinoita. Kasinot voivat myös suunnitella mitä pelejä lisätä valikoimiin tai minkä maan kansalaisia varten toimintaa kannattaisi seuraavaksi suunnata.